Maapallon
pinta-alasta 70% on vettä. Vettä esiintyy maalla, vesistöissä ja
ilmakehässä kokonaisuudessa, jota kutsutaan hydrosfääriksi. Hydrosfäärin
vedestä
- 97,2% on merivettä
- 2,15% on jäätiköitä
- 0,63% on pohjavettä
- 0,009% on järvissä
- 0,008% on suolajärvissä tai sisämaiden merissä
- 0,005% on maaperässä
- 0,001% on ilmakehässä.
Makean
veden osuus on kokonaisuudessa pieni, mutta elämän kannalta tärkeä ja
lähes kaikki eliöt tarvitsevat vettä elääkseen. Makea vesi jakautuu
epätasaisesti maapallolla ja esimerkiksi ilmastoltaan kuivemmilla
alueilla ei ole välttämättä pysyviä jokia ja puroja.
Vesi
kiertää luonnossa mahdollistaen makeanvedenvarastojen uusiutumisen,
erilaiset sääilmiöt sekä lämmön kulkeutumisen Päiväntasaajan alueilta
kohti napa-alueita mahdollistaen näin suotuisammat elinolosuhteet. Alla
olevassa kuvassa näkyy veden kiertokulku. Vettä haihtuu maalta ja vesistöistä (evaporaatio) sekä kasvien lehdiltä (transpiraatio) ilmakehään. Yhteisnimityksenä näille prosesseille voidaan käyttää kokonaishaihduntaa eli evapotransporaatiota. Ilmakehässä vedestä voi muodostua pilviä, joista vesi voi edelleen tiivistyä takaisin maahan ja vesistöihin sateena. Sateen mukana vettä voi päätyä myös maaperään imeytymällä, jossa osa imeytyneestä vedestä päätyy kasvien käyttöön ja osa imeytyy syvemmälle muodostaen pohjavettä. Pohjavettä voi nousta lähteiksi
kovan paineen alla ja sitä voi tihkua makeisiin veistöihin tai meriin.
Osa sadannasta jää kuitenkin maan pinnalle ja valuu gravitaativoiman
vaikutuksesta rinteitä pitkin alaspäin päätyen lopulta vesistöihin kuten
jokiin. Joista vettä voi virrata edelleen järviin ja meriin.
Ihminen
hyödyntää pohjavesiä omaan käyttöönsä, mutta pohjavesivarastot ovat
rajallisia ja niiden uusiutuminen on hidasta. Esimerkiksi kuivilla
alueilla ihmiset ovat pumpanneet lähteistä vettä, jota on kertynyt
pohjavedeksi tuhansia vuosia sitten eivätkä varastot täyty uudelleen
sateen saapuessa alueelle.
Lähteet:
Strahler Alan. 2013. Introducing Physical Geography 6th edition. John Wiley & Sons. Hoboken.
Globaali vesikriisi
Ilmastonmuutos vaikuttaa vedenkiertokulkuun aiheuttaen siinä häiriöitä. Esimerkiksi sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet ja veden saannin muutokset ovat ensimmäinen jokaista ihmistä koskeva ilmastonmuutoksen vaikutus.
Vuonna 2010 United Nations nosti turvallisen juomaveden ihmisoikeudeksi, joka uupuu tälläkin hetkellä noin 2.1 miljardilta ihmiseltä maailman laajuisesti. Kohoavat lämpötilat ja entisestään pahenevat sääilmiöt heikentävät puhtaan veden saatavuutta etenkin köyhemmillä alueilla. Köyhimmillä alueilla esimerkiksi sanitaation mahdollisuudet ovat heikot tai olemattomat. Näillä alueilla tulva saattaa aiheuttaa juomakelpoisen veden saastumisen jätevesien takia.
Lähes jokaiseen isoon luonnonkatastrofiin liittyy vesi tai sen puute: tulvat, maanvöyryt, tsunamit, myrskyt, helleaallot, äärimmäiset kylmät jaksot, kuivuus sekä veden kautta tarttuvien tautien yleistyminen ovat kaikki suoraan liitoksissa veteen. Nämä tapahtumat vaikuttavat kaikkein eniten maapallon köyhimpiin osiin ja aiheuttavat siellä eniten vahinkoja suoraan ja välillisestä. Suorat vaikutukset ovat esimerkiksi ihmishenkien menettämiseen johtavat tapahtumat, kotien tuhoutuminen sekä infrastruktuurin vahingot. Epäsuoria vaikutuksia ovat satojen ja karjan menetykset, elinkeinojen menettäminen sekä ihmisten henkeä uhkaavien tekijäiden lisääntyminen.
Lähteet: UNWater
Suomessa nämä ongelmat eivät vielä ole johtanut suuriin ongelmiin ja useille meistä puhtaan veden saatavuus ei ole ongelma. Kuitenkin muuttuvassa globaalissa maailmassa, muuttuvat sääolosuhteet vaikuttavat myös meihin. Kuumemmat ja kuivemmat kesät johtavat pohjavesivarojen ehtymiseen ja sekä epäsuorana vaikutuksena maailman laajuisesta kriisistä johtuen maahamme tulee maahanmuuttajia. Emme siis voi ummistaa silmiämme ilmaston muutoksen vaikutuksilta, vaikka suorat vaikutukset eivät kosketakkaan meitä. Veden säästeliääseen käyttöön pyrkivällä elintavalla voit vaikuttaa pienilläkin teoilla ilmastonmuutoksen hillintään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti